Palvelut‎ > ‎

Suomen melontamuseo

Suomen ainoa melontamuseo

Lahdessa toimii Suomen ainoa Melontamuseo.

Suomen ensimmäinen Melontamuseo on avattu kesäkuun 9. päivänä 2008 Vesisamoilijat ry:n toimesta Lahden Kahvisaaressa. Melontamuseo on lähes vuoden aikana kasvattanut esineistöään jo useisiin satoihin. Pääpaino on melontakalustossa, mutta kaikki melontaan liittyvä, kuten melontakirjallisuus on esillä. Maamme melontaseuroilta ja yksityisiltäkin kanootin käyttäjiltä toivotaan saatavan lahjoituksia melontamuseoon. Kävijöitä on vapaaehtoisvoimin pyöritettävässä museossa käynyt ensimmäisen vuoden aikana jo lähes tuhat henkilöä.

Suomen Melontamuseota yllä pitää seurana lahtelainen melontaseura Vesisamoilijat ry. Vesisamoilijat on toiminut fyysisesti museon rakentajana, mikä rakentaminen on tapahtunut runsaan talkootuntimäärän puitteissa. Suomen Kanoottiliitto on huolehtinut pääasiassa markkinoinnista jakaen tietoa myös melontaseuroille.

Suomen melontamuseolle on on avattu keväällä 2016 omat nettisivut.

Kanoottiliiton melontaneuvokset asialla

Jo vuonna 2007 olivat Suomen Kanoottiliiton nimeämät vesisamoilijoiden melontaneuvokset puuhaamassa Lahteen omaa melontamuseota. He Jorma Honkala, Yrjö Hämäläinen ja Arvo Korkkinen olivat harrastaneet melontaa itse kukin yli viidenkymmenen vuoden ajan. Oli siis harrastettu yli 150 vuotta melontatoimintaa, joten myös omasta takaa alkoi kertyä museoon sopivaa välineistöä.

Arvo Korkkinen rakensi nuoruusvuosinaan perheensä lisääntyessä oman kolmikkokajakin perheen melontaretkeilyä varten. Hän valmisti kolmikon lasikuituisen retkikaksikon pohjalle. Pian tämän jälkeen alkoi teollinen tuotanto kolmikkokajakeille yleistyä, jolloin kolmikoita valmistettiin myyntiin Suomessa. Etenkin Viron puolella kasvoi kiinnostus kolmikkokajakin tuottamiseen. Korkkisen kolmikolle löytyi oma paikka museosta.

Yrjö Hämäläinen 80 v. on pitkäaikaisin Vesisamoilijat ry:n puheenjohtaja ja seuran perustajajäsen, joka eläkepäivillään yhä vielä jaksaa kiinnostua melonnasta. Hän on seuran kunniapuheenjohtaja, jonka kyvyt tunnetaan myös kansainvälisesti. Kansainvälisen Kanoottiliiton (ICF) Hämäläiselle myöntämä erikoismitali kuuluu museon harvinaisuuksiin.

Jorma Honkala toimi Suomen Kanoottiliiton tiedottajana yli 30 vuoden ajan. Hän myös uudelleen henkiinherätti Meloja-lehden vuoden 1976 alusta, mikä lehti edelleen jatkaa ilmestymistään Kanoottiliiton pää-äänenkannattajana. Lehti oli aiemmin ilmestynyt tiiviimmin olympiavuoden 1952 jälkeen, kunnes se lakkautettiin vuonna 1962. Lehden toimituskunnassa Honkala oli 30 vuotta ja on lehden pitkäaikaisin päätoimittaja. Eipä siis ihme, että hänen arkistoistaan saatiin melontamuseon vitriineihin varsin kattava melontakirjallisuuden osuus maamme melontahistoriasta.

Olympia- ja MM-kilpailujen esineistöä

Lahjoituksia on saatu eri puolilta Suomea ja lisää on luvassa. Melontamuseon harvinaisuuksiin kuuluu myös Vesisamoilijoiden kilpamelojan Jenni Honkasen nyk. Mikkonen museolle luovuttama Ateenan olympialaisista vuonna 2004 Suomen Olympiakomitealta saamansa Sisu-puukko no 7. Jenni Mikkonen on sisukkaasti jatkanut melontauraansa, sillä hän on osallistunut jo kahdesti olympiakisoihin edeten aina finaaliin asti. Viimeksi Pekingin olympialaisissa hän meloi Anne Rikalan parina kaksikkoa, sijoittuen finaalissa seitsemänneksi, Rikala edustaa Kangasalan Melojia.

Kansainvälisen kanoottiliiton (ICF) ratajaoston hallituksen jäsen Vesisamoilijoiden Risto Lehtinen on lahjoittanut museolle useita arvokilpailujen tunnuksia eri puolilta maailmaa. Hän on arvostettu olympialaisten ja MM-kilpailujen monivuotinen melontatuomari.

Myös seuran kasvatilta, kolmet olympiakisat käyneeltä Heikki Mäkelältä on saatu olympialaisten muistomitaleita ja palkintoja.

Sylvi Saimon kilpakajakki on myös esillä

Suomen Melontamuseon ”helmiä” ovat mm. Sylvi Saimon kilpakajakki, jolla hän Helsingin olympiakisoissa vuonna 1952 voitti kultamitalin melonnassa. Lisäksi Suomessa jo harvinaiseksi käynyt kanadalaiskanootti, jolla Olavi Ojanperä Marjaniemen Melojista, meloi viimeksi Rooman olympialaisissa vuonna 1960. Kanootti ei kuitenkaan ole sama, jolla hän saavutti vuonna 1952 olympiapronssimitalin.

Retkivälineistöä on useilta eri vuosikymmeniltä ja vanhimmat ovat peräisin 1920-luvulta. Kajakit ovat pääasiassa vaneri- ja/tai rimakanootteja, joukosta löytyy myös harvinainen venäläinen koottava Saljus-runko. Vastaavan tyyppisiä tapaa yhä vieläkin rajanaapurin vesillä. Ne ovat leveitä kokoonpantavia, usein kanootissa melookin useampi henkilö. Melontavälineistöön on saatu runsaasti täydennystä, joista mainittakoon harvinainen muinaismelojen mallisto, jonka on piirustuksista valmistanut Harri Mäkilä.

Vanhat valokuvat kiinnostavat

Valokuvia kerätään jatkuvasti lisää vanhoista melonta-aiheisista kuvista, sillä tarkoitus on järjestää myöhemmin oma valokuvanäyttely museoon. Muutenkin museon välineistöä kierrätetään vaihtuvine näyttelyineen, koska kaikki välineistö ei kerralla sovi esiin vielä ahtaissa museotiloissa.

Alunalkaen melontaneuvostrio suunnitteli oman museorakennuksen valmistamista Kahvisaareen Lahdessa, johon myös Lahden kaupunki oli antanut rakennusluvan hyväksyttyjen piirustusten pohjalta. Hanke kuitenkin kaatui määrärahojen puutteeseen ja niinpä Vesisamoilijoiden hallitus antoi museorakennuksen käyttöön osuuden seuran kanoottivajasta sekä lisäksi hallitilaa. Hallitila on yleisessä vuokrauskäytössä, joten sinne sijoitetut, lahjoituksina saadut vitriinit ovat vuokraajien vapaasti ihailtavissa. Vitriinien sisältö on pääasiassa kirjallisuutta, seurojen tarroja, mainoksia ym.

Joitakin yrityksiä on ollut kiitettävästi mukana jo rakennusvaiheessa ja mm. seuran yhteistyökumppani Solmaster Oy on hoidellut lattiapinnoitteet museoon. Lattia, hyvien pinnoitteiden ansiosta, kestää lukuisten kävijöiden vierailut vuosikausia.

Museota on tarkoitus esitellä talkoovoimin tästä eteenkinpäin, joten kiinteitä aukioloaikoja ei toistaiseksi ole. Yhteyttä voi ottaa seuran toimihenkilöihin, jotka esittelevät museota. Varmimmin ovet ovat auki kesäaikana tiistai- ja torstai-iltaisin, jolloin Kahvisaaressa ovat yleiset melontaillat klo 17.00 alkaen.

Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä museoasioissa ja lahjoituksissa suoraan museon perustajiin Arvo Korkkinen puh. 040 4120 475 tai Jorma Honkala 0400 491 452.

Suomen melontamuseolle on on avattu keväällä omat nettisivut.